Tammikuussa käydään Suomen ensimmäiset aluevaalit. Pirkanmaan hyvinvointialue kattaa kaikki Pirkanmaan kunnat ja alueelta valitaan 79 valtuutettua, ensimmäistä kertaa muodostettavaan aluevaltuustoon.
Vaalien sekä uuden hallintotason muodostamisen tarpeellisuudesta ja perusteluista voidaan olla montaa mieltä. Tähän yhdistettynä vaalien kiirehditty toteutus, joka aiheuttaa vaalikampanjan ajoittumisen niin joulupyhien, kuin myös uuden vuoden tienoille.
Yleisesti ehdokkaiden kampanjastarttina on toiminut päivä, jolloin ehdokasnumerot vahvistetaan. Tulevissa vaaleissa ehdokkaat saavat numeronsa 23. joulukuuta. Ajoitus itsessään on omiaan laskemaan vielä entisestään heikoksi ennustettua äänestysaktiivisuutta.
Aluevaaleilla valitulle valtuustolle lohkeaa iso osa kuntien toimenkuvasta, sotepuolelta pelastustoimeen. Nämä ovat tähän asti olleet kuntien oman toteutuksen alla, mutta uudistuksen toteutuessa päätösvalta siirtyy aluevaltuustolle.
Aluevaalien heikko kiinnostus uhkaa vakavasti alueellista edustusta. Mikäli kunnissa ei tiedosteta aluevaalien merkitystä, tai osittain ymmärrettävästi osoitetaan boikottimielialaa koko uudistusta kohtaan, uhkaa useamman kunnan edustus jäädä tyystin uupumaan.
Tampereen yliedustus maakunnan väkiluvussa on myös omiaan korostamaan jo entisestään yksittäisen kunnan osuutta valtuuston kokoonpanossa.
Pirkanmaan hyvinvointialue vastaa koostumukseltaan Pirkanmaan vaalipiiriä eduskuntavaaleissa. Oleellisena erona vaaleissa on se, että eduskuntaan valitaan Pirkanmaan edustajat valtakunnan politiikkaan, ei maakunnan tai kunnan politiikkaan.
Hyvinvointialueen päätösvalta puolestaan vaikuttaa suoraan esimerkiksi yksittäisten kuntien lähipalvelujen säilymiseen. Mikään ei takaa valittavan aluevaltuustoon tekevän tasapuolista politiikkaa, yksilöllisten kuntien tarpeet tai toiveet huomioiden.
Mikäli palvelujen keskittäminen on aluevaltuuston enemmistön tahto, kuka puolustaa sitä kuntaa, jonka edustajaa ei valtuustosta löydy.
Julkaistu Tamperelaisessa 13.10.2021
Comments