Pride-liputus on edelleen ideologiakysymys

Muuttaessani Keravalle loppuvuodesta 2024, käytiin niin valtuustossa kuin Keski-Uusimaan sivuilla vilkasta keskustelua Keravan liputusohjeesta, keskustelun laukaisijana mikäs muukaan kuin Pride-liputus. Kirjoitin tuolloin itsekin aiheeseen liittyen ensimmäisen mielipidekirjoituksen uuteen paikallislehteeni. Nyt pääsen palaamaan tuohon samaiseen teemaan keravalaisena kaupunginvaltuutettuna.

Tähän Keravan kuntapolitiikan kestoaiheeseen palaamme jälleen valtuustossa alkujaan vihreiden kynästä lähteneen valtuustoaloitteen myötä, jolla halutaan laajentaa Keravan kaupungin Pride-liputusta, joka nyt on rajoittunut yhteen lipputankoon kaupungintalolla.

Kun kyseinen valtuustoaloite saapui valtuuston käsiteltäväksi, puolsivat viranhaltijat vastauksessaan aloitteen pikaista käsittelyä perustelunaan se, että aloitteen oli allekirjoittanut “merkittävä määrä” valtuutettuja. Aloitteen oli kuitenkin allekirjoittanut alle puolet valtuutetuista. Valtuustossa on käynyt sellaisiakin aloitteita, jotka ovat keränneet yli puolen valtuuston allekirjoitukset ja silti nämä eivät ole olleet viranhaltijoiden silmissä samalla lailla merkittävän kannatuksen saaneita aloitteita.

Liputusohjeen päivitys käsiteltiin juuri kaupunginhallituksessa ja etenee seuraavaksi valtuuston käsittelyyn. Kuten aiemmin kirjoitin, liputusohjeeseen koskeminen avaa Pandoran lippaan siitä mille kaikille tahoille halutaan järjestää oma liputus. Tämän osoittaa jo kaupunginhallituksen viimeisin esityslista. Jos jotain positiivista on löydettävissä, niin laajennetun liputuksen kustannukset ovat sentään puolittuneet aiemmasta arviosta.

Toinen puoli tässä paikallispolitiikan kestoaiheessa näkee Pride-liputuksen itsestäänselvyytenä, josta ei tulisi edes käydä keskustelua. Tämän puolen mielestä liputuksen vastustaminen tarkoittaa lähes samaa kuin seksuaalivähemmistöjen vastustaminen.

Edelleenkään liputuksen vastustajat eivät vähättele seksuaalivähemmistöjen oikeuksia. Kyse on yksinkertaisuudessaan siitä miksi juuri yksittäiselle vähemmistölle pitäisi järjestää oma liputus. Mikä ryhmä on vuorossa seuraavaksi ja sitä seuraavaksi? Kuinka monta kertaa liputusohjetta joudutaan vielä muokkaamaan, jotta kaikki ovat tyytyväisiä ja tuntevat tulleensa edustetuksi?

Tähänkin on jo olemassa ratkaisu. Lipuista tärkein, Suomen lippu, edustaa tasapuolisesti jokaista suomalaista, taustaan katsomatta.

Antti Moisander

Valtuustoryhmän puheenjohtaja (ps.)

Kerava

Julkaistu Keski-Uusimaa -lehdessä 5.6.2026