Hallituksen kiireellä läpirunnoma sote-uudistus vaatii oleellisena osanaan myös vaalit. Tästä johtuen vuoden sisällä kuntavaaleista käydään jo toiset vaalit, Suomen historian ensimmäiset aluevaalit. Vaaleista tiedotettiin keskellä vallitsevaa koronatilannetta, vaalipäivä lyötiin lukkoon ja siitä päätettiin pitää kynsin ja hampain kiinni.
Aiemmin kesäkuussa käydyt kuntavaalit siirrettiin alkuperäiseltä huhtikuulta, koronatilanteeseen vedoten. Aluevaalien siirtoa ei ole esitetty varteenotettavana vaihtoehtona, siitäkin huolimatta että samanaikaisesti tartuntojen päivittäiset ennätyslukemat paukkuvat rikki. Aluevaalit käydään tammikuussa, tiedostaen ajoituksen vaikutukset äänestysaktiivisuuteen. Yleisesti ehdokkaiden kampanjastarttina on toiminut päivä, jolloin vaalinumerot saadaan. Aluevaaleissa ehdokkaat saivat numeronsa jouluaaton aattona. Perään osui niin joulupyhät, uusivuosi sekä loppiainen. Muutenkin vaisut vaalit kiinnostavat suomalaista entistä vähemmän pyhien keskellä.
Kuntavaaleissa ennakkoäänestyksen turvaamiseksi tehtiin lukuisia toimia ja jopa ennakkoäänestyksen kesto venytettiin perinteisestä viikosta kahteen viikkoon. Aluevaaleissa ennakkoäänestys kestää perinteisen viikon, heikentyneestä koronatilanteesta huolimatta. Tähän ei ole viranomaisilta tai hallitukselta saatu kunnollisia perusteluja. Äänestysaktiivisuuden on arvioitu jäävän alle kuntavaalien jo ennestään ennätysalhaisen aktiivisuuden, joka ei anna erityisen vahvaa mandaattia perustettaville hyvinvointialueille. Hallituspuolueiden edustajat voivottelevat julkisesti tilannetta, vaikka eivät ole ryhtyneet minkäänlaisiin toimiin kohentaakseen aktiivisuutta tulevan sunnuntain vaaleissa.
Moni muukin tekijä vaikuttaa osaltaan laskevasti vaalien kokonaisäänestysaktiivisuuteen. Esimerkiksi Pirkanmaan johtava sanomalehti, Aamulehti päätti asettaa niin puoluejohtajien vaalipaneelin kuin myös puolueiden ehdokaslistat vain tilaajien nähtäville. Aamulehdellä on tietenkin täysi oikeus valikoida sisältönsä, jonka jakaa julkisena, mutta tilannetajua olisi vaalien kohdalla toivonut löytyvän hieman enemmän.
Vaalit eivät myöskään näy katukuvassa perinteiseen tapaan. Tampereen Keskustorilla ei nähdä vaalimökkejä ja puolueteltoilla ei tarjota vaalimakkaroita. Avi tiedottaa vähän väliä uusista alueellisista rajoituksista ja osassa Suomea ei meinata pysyä perillä siitäkään saako ylipäätään vaalikampanjoida vai ei. Tähän sekavuuteen ei ole juuri löytynyt helpotusta ja puolueet ovatkin eri alueilla koittaneet luovia parhaansa mukaan niin toritapahtumien kuin vaalimainonnan suhteen.
Vaalikoneet ovat edustaneet tärkeää osaa äänestäjäkunnan herättelyssä ja näissä poikkeusoloissa vaalikoneiden merkitys korostuu entisestään. Tästä huolimatta MTV jätti vaalikoneen kokonaan väliin näissä vaaleissa ja valtakunnallisista koneista suurin, eli Yle avasi vaalikoneensa vasta tammikuun puolella. Montaa viikkoa ei äänestäjille jää tutustua ehdokkaiden mielipiteisiin. Mielipiteisiin, joita vähemmässä määrin pääsee enää torilla kyselemään.
Tyhjät puolueteltat ja lumikinosten takaa pilkistävät ehdokasjulisterivistöt kuvastavat omalta osaltaan näiden vaalien järjettömyyttä.